Te kōrero Aroha o Te Aoputaputa
Ko te pā i noho ai a Te Aoputaputa rāua ko Nihomakura ko
Titirangi
[9], kei Tūranga. I tōna ātaahua ka whāia a Te
Aoputaputa
[10] e nga taitama. Ko Nihomakuru ia pōrangirangi ana i tōna
aroha ki a Te Aoputaputa. Otirā kaore a Te Aoputaputa i whakaae. Heoi anō ka
tohe tonu a Nihomakuru. Haere a Te Aoputaputa ki hea kei reira anō ia. Nāwai rā
ka hōhā a Te Aoputaputa. Ka puta te whakaaro i a ia kia rere ia ki te tai
whakararo, arā ki te takiwā o Opotiki noho ai, kia tawhiti ai ia i a Nihomakuru.
Ka riro rā a Te Aoputaputa ka whakamomori te āhua o Nihomakuru, kāhore e kōrero,
kāhore e katakata, heoi anō ka whakapoururu tonu. I tētahi rā ka heke ia ki te
taha moana. I tana kitenga i te ngaruru, ka tangohia ake e ia, kātahi ia ka
waiata iho ki roto o te ngaruru, he waiata aroha, arā ko tōna ngākau mamae tonu
i whakahāngia e ia ki roto o te ngaruru. Ka mutu tana karakia ki roto o te
ngaruru, ka panga atu e ia ki te moana, ka ūnga e ia kia kawea tōna aroha ki a
Te Aoputaputa.
Tēnā ko Te Aoputaputa kua wareware noa atu ki a Nihomakuru rāua
ko tōna aroha. I tētahi rā mai, he pai te tai he tai hāro, ka haere te tokomaha
o te wāhine ki te ruku koura i ōpape. Ko Te Ao tētahi i haere. Ka kī nga kete a
ōna hoa i te koura, ka haere ki uta, ka tahu ahi hei inaina, ko Te Ao ia kei te
moana tonu e rapu koura ana. He ruku atu kāhore he koura heoi anō tāna i kite
ai, he ngaruru. Ka ara mai te tai, kei te ruku tonu a Te Ao, kia whiwhi koura ia
kei hoki tahanga tana kete otirā kore rawa he koura kotahi i kitea e ia, ka mutu
anō he ngaruru. Nāwai rā ka hōhā ia, ka whaoria e ia te ngaruru ki roto i tana
kete. Ko ōna hoa kua riro kē. Ka tahuna e ia te ahi, ka maka atu e ia te ngaruru
ki te ahi. I a ia e inaina ana, ka rongo ia i te ngaruru e waiata ana, he waiata
tino aroha. Ka tuohu a Te Aoputaputa ka whakarongo ki te waiata a te
ngaruru
[11]. Kātahi ka pupū ake te aroha i a ia, ka hoki ōna whakaaro
ki a Nihomakuru i mahue atu rā i a ia ki Titirangi. Hohoro tonu tana haere ki te
kāinga ki te tiki i ōna
page 20
weruweru, ki te poroporoaki hoki ki ōna poupou i manaaki nei i
a ia mo te wā. I te nui o tōna aroha ki tōna hoa tāpui, ki a Nihomakuru i mahue
atu rā i a ia, kihai ia i rongo ki te māuiui, kihai i hiakai, anō kei runga ia i
nga parirau o te hau e rere ana. Kāhore anō ia kia tata atu ki Titirangi, kua
tae kē te mauri ki a Niho, he ope rangatira kei te haere atu, ā, kua noho tatari
mai ia. Kihai i takitaro kua rongo te pā katoa, ko Te Aoputaputa tēnei kua hoki
mai, ā, kua moe rāua ko Nihomakuru.
Reweti T Kohere
Rangiata
East Cape
Hune 7
[9]Titirangi: He pā kei Tūranga i whakatupuria mai nga tīpuna o
Ngāti Porou ki konei, i whakatipuria anō i Whangarā. I heke atu i konei a
Kaiawa, he tīpuna no Ngāti Porou. Ko te rohe nui o Ngāti Porou ki te hau tonga
ko Toka-a-Taiau, kei te awa o Tūranganui.
[10]Te Aoputaputa: Ki ētahi tāngata ko Taoputaputa. Kei te hē
tēnei. He tikanga na te reo Maori te whakamakere i te reta kia pai ai te
whakahua. He tika tonu a Te Aoputaputa. Kei roto i ōku whakapapa a Nihomakuru.
[11]Te waiata a te ngaruru: Kata ai ētahi tāngata ki tēnei
kōrero, kiia ai he pakiwaitara, arā ki te Pākehā he poetry. Ko te tangata kāhore
nei ōna poetry, he pōnguru. Ahakoa rā, ki te maka te pūpū, te ngaruru rānei ki
te ahi, ka wera, ka waiata, he waiata reka tonu.
He whakamārama: Na Reweti i tuhi Hune 7 engari kāhore i
tuhia te tau.—Nga Etita