Other formats

    TEI XML file   ePub eBook file  

Connect

    mail icontwitter iconBlogspot iconrss icon

Nga kōrero a Reweti Kohere Mā

Te kōrero Aroha o Te Aoputaputa

Te kōrero Aroha o Te Aoputaputa

Ko te pā i noho ai a Te Aoputaputa rāua ko Nihomakura ko Titirangi[9], kei Tūranga. I tōna ātaahua ka whāia a Te Aoputaputa[10] e nga taitama. Ko Nihomakuru ia pōrangirangi ana i tōna aroha ki a Te Aoputaputa. Otirā kaore a Te Aoputaputa i whakaae. Heoi anō ka tohe tonu a Nihomakuru. Haere a Te Aoputaputa ki hea kei reira anō ia. Nāwai rā ka hōhā a Te Aoputaputa. Ka puta te whakaaro i a ia kia rere ia ki te tai whakararo, arā ki te takiwā o Opotiki noho ai, kia tawhiti ai ia i a Nihomakuru. Ka riro rā a Te Aoputaputa ka whakamomori te āhua o Nihomakuru, kāhore e kōrero, kāhore e katakata, heoi anō ka whakapoururu tonu. I tētahi rā ka heke ia ki te taha moana. I tana kitenga i te ngaruru, ka tangohia ake e ia, kātahi ia ka waiata iho ki roto o te ngaruru, he waiata aroha, arā ko tōna ngākau mamae tonu i whakahāngia e ia ki roto o te ngaruru. Ka mutu tana karakia ki roto o te ngaruru, ka panga atu e ia ki te moana, ka ūnga e ia kia kawea tōna aroha ki a Te Aoputaputa.
Tēnā ko Te Aoputaputa kua wareware noa atu ki a Nihomakuru rāua ko tōna aroha. I tētahi rā mai, he pai te tai he tai hāro, ka haere te tokomaha o te wāhine ki te ruku koura i ōpape. Ko Te Ao tētahi i haere. Ka kī nga kete a ōna hoa i te koura, ka haere ki uta, ka tahu ahi hei inaina, ko Te Ao ia kei te moana tonu e rapu koura ana. He ruku atu kāhore he koura heoi anō tāna i kite ai, he ngaruru. Ka ara mai te tai, kei te ruku tonu a Te Ao, kia whiwhi koura ia kei hoki tahanga tana kete otirā kore rawa he koura kotahi i kitea e ia, ka mutu anō he ngaruru. Nāwai rā ka hōhā ia, ka whaoria e ia te ngaruru ki roto i tana kete. Ko ōna hoa kua riro kē. Ka tahuna e ia te ahi, ka maka atu e ia te ngaruru ki te ahi. I a ia e inaina ana, ka rongo ia i te ngaruru e waiata ana, he waiata tino aroha. Ka tuohu a Te Aoputaputa ka whakarongo ki te waiata a te ngaruru[11]. Kātahi ka pupū ake te aroha i a ia, ka hoki ōna whakaaro ki a Nihomakuru i mahue atu rā i a ia ki Titirangi. Hohoro tonu tana haere ki te kāinga ki te tiki i ōna page 20 weruweru, ki te poroporoaki hoki ki ōna poupou i manaaki nei i a ia mo te wā. I te nui o tōna aroha ki tōna hoa tāpui, ki a Nihomakuru i mahue atu rā i a ia, kihai ia i rongo ki te māuiui, kihai i hiakai, anō kei runga ia i nga parirau o te hau e rere ana. Kāhore anō ia kia tata atu ki Titirangi, kua tae kē te mauri ki a Niho, he ope rangatira kei te haere atu, ā, kua noho tatari mai ia. Kihai i takitaro kua rongo te pā katoa, ko Te Aoputaputa tēnei kua hoki mai, ā, kua moe rāua ko Nihomakuru.

Reweti T Kohere

Rangiata

East Cape

Hune 7

[9]Titirangi: He pā kei Tūranga i whakatupuria mai nga tīpuna o Ngāti Porou ki konei, i whakatipuria anō i Whangarā. I heke atu i konei a Kaiawa, he tīpuna no Ngāti Porou. Ko te rohe nui o Ngāti Porou ki te hau tonga ko Toka-a-Taiau, kei te awa o Tūranganui.

[10]Te Aoputaputa: Ki ētahi tāngata ko Taoputaputa. Kei te hē tēnei. He tikanga na te reo Maori te whakamakere i te reta kia pai ai te whakahua. He tika tonu a Te Aoputaputa. Kei roto i ōku whakapapa a Nihomakuru.

[11]Te waiata a te ngaruru: Kata ai ētahi tāngata ki tēnei kōrero, kiia ai he pakiwaitara, arā ki te Pākehā he poetry. Ko te tangata kāhore nei ōna poetry, he pōnguru. Ahakoa rā, ki te maka te pūpū, te ngaruru rānei ki te ahi, ka wera, ka waiata, he waiata reka tonu.

He whakamārama: Na Reweti i tuhi Hune 7 engari kāhore i tuhia te tau.—Nga Etita