Otawhao (School Land) Block, Waipa District.
Ko te tuhituhinga o tenei pukapuka i te ra kotahi tekau o
Hurae i te tau kotahi 1850. 10 July.Waipa District. mano e waru rau e rima tekau te whakaaetanga o etahi Rangatira o
Ngatiruru e noho ana ki Otawhao School Land. Otawhao, ki Waikato te whakaaetanga ano hoki o te Kuini o Ingarani mona,
na ko maua nga tangata i te kainga e tuhituhia nei ki tenei pukapuka, na ka
whakaae nei ki te hoko i tenei whenua ki a Kuini Victoria hei utu mo nga Pauna e
rua me nga hereni kotahi tekau ka hoatu nei ki a maua, nokonei ka hoatu nei, ka
tuku atu nei ki a Victoria te Kuini o Ingarani, ki te Kingi, Kuini ranei o muri
i a ia ake, ake, ake, i taua whenua me nga aha noa iho, aha noa iho o tenei
kainga, ko ona rohe koia enei, ki te taha ki te tonga Boundaries. [5 acres.] ko te rohe i tukua imua e te
Werowero ki a te Kuini, mo te kura ki Otawhao, a kua oti te ruri e te Raika (W.
C. Ligar Esqr. Surveyor General) 213 links o te mekameka ko te rohe ki te ita,
ko tetahi wahi o taua wenua i tukua e te Werowero mo te Kura me tetahi wahi o te
kainga i hokona imua e te Mokena (Revd. J. Morgan) mo te Hahi Mihanare Komiti o
Ranana (Church Missry. Committee of London)—1600 links—ko te rohe ki te hauauru
ma raro (North West) ka timata ki te rohe i tukua mai e te Werowero mo te Kura,
ki runga ki te pukepuke ki Tapuwakaroro ka maro atu i reira ki te huarahi maori
ki Otaua, ki te ruritanga e te Raika, ara, ki te pou i wakaturia ki te taha ki
te Nota (North) o te Ruatiutiu, 1600 links o te mekameka i te kokonga ki te
tonga (from the South East corner) o taua wenua i tukua mai i mua e te Werewero
mo te kura ki Otawhao—kua tuhituhia te ahua o te oneone kitua nei.
Kua riro mai i a maua nga utu kua tuhituhia nei ki roto ki tenei pukapuka; Koia
Receipt for £2 . 10. ka tuhituhi nei i o maua ingoa i tenei ra tekau o Hurae i te tau o to
tatou Ariki, kotahi mano e waru rau e rima tekau.
Na te Wikitia x tenei tohu.
Na karauria papahia.
I te aroaro o—
Nathl. S. Whale.
John Edwards.